Alkaa olla valmista
2 Elokuu, 2007 kirjoittaja eroprosessi |
Niin, näin se on. Olen kertonut alun ja kuinka se meni ja miten selvisin. Nyt en oikein osaa enää kertoa mitään…etten toistaisi itseäni. Olen erittäin onnellinen kaikista lukijoista ja etenkin, jos tämä olisi ollut jollekkin lohtuna:)
Aktiiviinen kirjoittaminen taitaa päättyä, mutta jos joku haluaa kysyä jotain, vastaan mielelläni blogiannoksen. Eläkää ihmiset sovussa ja jos on pakko erota, niin koittakaa erotakin sovussa. Se on haasteellisempaa, mutta tuntuu mukavammalta.
Kiitän ja kumarran!
eroprosessi
Hei!Olen lukenut blogiasi alusta asti ja voin vain sanoa,että hienoa,että on kaltaisiasi ihmisiä!Itse olen myös aina pyrkinyt eroamaan sovussa existäni sekä pitämään heihin hyvät välit ja tutustumaan uusiin kumppaneihinkin,vaikka lapsia ei olekaan.Toivotan sulle kaikkea hyvää ja uskon,että se oikea tulee sullekin vielä vastaan!:)
Olen seurannut tätä sinun blogia ja kirjoitat erosta tosi hienosti.
Itse en ole eronnut, mutta en pidä sitä mahdottomana ajatuksena, koska elämme kuin sisko ja veli. Rakkautta ei enää minulta löydy.
Kaunis kiitos Sinulle tarinastasi, sitä on ollut mielenkiintoista lukea. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla myös jotain miehistä, joita Sinulla on ollut aviomiehesi jälkeen ja niistä ajatuksista, joita he ovat Sinussa herättäneet. Kai kahdeksassa vuodessa sentään jotain on ehtinyt silläkin saralla tapahtua?
Kaikkea hyvää Sinulle ja perheellesi jatkossa(kin)
Olen seurannut blogiasi ja elänyt mukana. Elän itse parhaillaan kipeää, mutta hyvin sopuisaa eroprosessia. Blogisi on tuonut lohtua; elämä kantaa, elämä jatkuu. Kiitos tarinastasi, mielelläni olisin lukenut sitä pidempäänkin. Kaikkea hyvää sinulle.